torstai 28. maaliskuuta 2013

Blogi hiljenee pääsiäiseen

Ekopaasto toivottavasti jättää positiivisen jäljen elämänvalintoihimme ympäristön, lähimmäisten ja itsemme puolesta. Paasto on valmistanut meitä pääsiäisen juhlaan, toivoon ja valoon.


Hyvää pääsiäisenaikaa!

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Det varmaste av lapptäcken




Ser du den där gula tygbiten i mitten? Den är från ett dynvar som både min mamma och pappa snarkat på. Dynvaret kom med mig till studiestaden och var favorit i vuxenvardagen. Det slets sönder av all användning men fick vänta i skåpet på att få en uppgift igen.

Nu ska det sys ihop med andra lappar och minnen och bli ett lapptäcke för en liten. Kanske tillsammans med en bit från morbrors krympta tröja, gudmors gamla klänning och pappas slitna skjorta. Och den lille får svepa in sig i en filt som är fullt av minnen, minnen av vuxna som är viktiga i hans vardag. Ett varmare täcke kan man knappast få!

-Jessica Högnabba

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Kätevä emäntä



Yksi suomalainen heittää keskimäärin noin 23 kiloa ruokaa roskiin vuosittain. Arviolta noin 40 prosenttia heitetystä ruokamäärästä olisi vielä syömäkelpoista.

Meidänkin perheessämme tulee heitettyä ihan luvattoman paljon käyttökelpoista ruokaa pois. Milloin jää pastan jämät käyttämättä, milloin taas kermaviilipurkin pohjat. Olen ollut kovin laiska tuunaamaan tähteistä, mutta onnistuinpa ainakin kerran.

Viime viikolla hiihtolomaa viettäessäni en yhtenä päivänä jaksanut lähteä kauppaan vaikka jääkaapin sisältö ei suuremmin lounaan aineksia näyttänyt sisältävänkään. Erilaisista tähteistä syntyi kuitenkin mainio pastasoosi, joka upposi jopa hiukan krantuille lapsukaisille.

Tomaatti-fetapasta

Sipuli
1 purkki tomaattimurskaa (varmasti onnistuu myös tuoreista hieman ylikypsistä tomaateista)
Feta-juuston tms. jämät (mulla oli paketista noin puolikas jäljellä eli ehkä 100 g)
Ranskankermaa, kermaviiliä, kermaa tms. (itse käytin noin puolikkaan purkin ranskankermaa)
Mausteita sen mukaan mitä kaapista löytyy
Pastaa

Kuullota sipulit öljyssä. Lisää tomaattimurska ja mausteet. Anna keittyä kasaan jonkin aikaa (15 min). Lisää fetajuusto, hauduttele muutama minuutti. Lopuksi nakkaa ranskankerma sekaan. Keitä pasta kyytipojaksi samalla kun soosi valmistuu.

Ja kun kastiketta ruokailun jälkeen vielä jäi, niin jatkokäytimme sen illalla pizzan täytteenä. Minä - kätevä emäntä.

-Petra Honkaranta-Siivari

perjantai 22. maaliskuuta 2013

Äidin kaapilla



Olen jo kauan katsellut kasseja, joihin on ommeltu pitsiliinoja.
Sen sijaan, että olisin itse ryhtynyt virkkuupuuuhiin suuntasin matkani äidin kaapille.
Siellähän niitä oli, eri värisiä pitsiliinoja pilvin pimein.
Yhden olen ommellut valkoiseen kauppakassiin ja koristellut puuhelmin.
Kassi lähti ulkomaille muuttajan matkaan.
Kaapissani odottaa nyt kasa pitsiliinoja uutta elämää.

-Ulla Oinonen

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Tuolin uusi elämä



Isän rakentama kirjoituspöydän tuoli 1960-luvulta oli kerännyt vuosikymmenten tarinat istuinpäällysteisiinsä. Päällimmäiseksi niittipyssy oli kiinnittänyt varsin ysäriä olevan sini-keltaruudullisen vahakankaan (yöks…), sen alle pari kerrosta keltaiseksi kulahtanutta valkokuvioista puuvillaa (fiksu valinta…), ja näiden alle oli naulattu kolme kerrosta alkuaikojen villakankaita sekä lyttyyn kulunut ja hapertunut kerros pöllyävää superlonia.

Kuorimisurakka paljasti kauniin mutta kovan puun, jolla pakarat joutuivat koville. Pehmustimme istuinkokemusta tällä kertaa lyttyyn kuluneella tyynyllä, jonka päälle kiinnitimme kaverin miehen äidiltä perityn retrokukan. Ainakin omasta mielestäni se sopii hienosti omalta äidiltä perityn, saman aikakauden perhostaulun kaveriksi. Nyt meillä on kesäniitty työnurkkauksessa!

- Marjukka Laiho


lauantai 16. maaliskuuta 2013

Mums!




Hemma hos oss äter vi ganska mycket bröd. Till frukost, mellanmål och nattmacka, och... ja. Eftersom åtgången är så stor finns det också alltid bröd i frysen att ta fram. Det bröd som tagits ur frysen har inte riktigt samma hållbarhet och blir därför fort gammalt, varför vi lärt barnen att bara tina den mängd bröd som behövs – inte mer. Men misstag sker, och då gör vi på följande vis:

  • De fnasiga brödskivorna läggs på spiselkransen för att torka. Skorporna äts sedan som knäckebröd. Eller så blir de skorpsmulor av dem. 
  • Brödpudding: Smörj en form och varva torrt bröd med äppelmos eller sylt. Blanda 1 ägg per 2 dl mjölk och tillsätt lite socker och kanel enligt smak. Häll ägg-mjölk-blandningen över brödskivorna så att vätskan täcker dem helt, och klicka över några msk smör. Grädda i 175 graders ugn tills puddingen fått fin färg. Låt svalna något och servera med vaniljsås eller glass.

    Mums! 

-Tessa Turtonen

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Nörtiltä toiselle


Kodin tavarapaljoudessa mielestäni haasteellisinta on uudelleensijoittaa käyttökelvottamaksi käynyt, kuten vaatteet, joita ei enää voi korjata. Vaikka en kovin paljon ompelekaan, vanhat farkut ovat pakottaneet miettimään tukevalle puuvillasekoitteelle uutta käyttöä. Jälkipolveni kuluttaa loppuun muutaman farkkuparin vuodessa.

Puolisen vuotta sitten ystäväni hankki MacBook Airin. Tuolloin päätin, että seuraava tuunaustavara on säilytyslaukku sitä varten. Ompeleminen jäi ensin ajatuksen asteelle, mutta nyt hänen syntymäpäivänsä lähestyessä projekti on valmis.

Laukun päällinen on siis jälkikasvuni farkuista, vuori äitini jollekin tuolille tekemästä päällisestä. Vetoketju ja tarranauhan toinen puoli löytyivät kierrätyskeskuksesta, toisen puolen jouduin ostamaan uutena. Toivon, että vastaanottaja arvostaa farkkujen takaosasta tehtyä sisätilanjakajaa. Pienemmän tavaran voisi kätevästi ja hauskasti pakata kahteen farkkutaskuun.

Tuntuu hyvältä antaa itsetehtyä ja kierrätettyä. Parasta on voida yhdistää molemmat. Ommellessa ovat silloin mielessä lahjan saajan lisäksi he, joilta materiaali on peräisin. Rakkaat.

- Outi Lantto

torstai 14. maaliskuuta 2013

Pienien tekojen tuloksia



Minun osaltani ekopaasto on sujunut pääosin ihan onnistuneesti. Ensinnäkin, lupasin ryhtyä lajittelemaan kotona jätteeni entistä paremmin eli lajitella sekajätteen ja biojätteen lisäksi myös energiajakeen. Tämä on sujunut varsin kivuttomasti, koska suurin osa normaaleista kotitalousjätteistä onkin biojätteitä ja juuri energiajaetta. Sekajätteen osuus on ainakin meillä - omaksi yllätyksekseni - todella pieni (jogurttipurkkien kansia ym. vastaavaa). Onkin tullut sellainen olo, että tämä muutos olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. No, hyvä että tämän kampanjan kautta...


Lisäksi lupasin viedä töihin oman kahvimukin, ettei tarvitsisi käyttää työpaikan kahviautomaatin muovisia kertakäyttömukeja. Tätä olen toteuttanut, vaikka se vaatiikin kupin kantamista töihin päivittäin. En ole siis vielä päässyt siihen pisteeseen, että tiskaisin kupin töissä ja jättäisin sen sinne - mutta ehkä vielä ennen paaston loppua.

Viimeiseksi lupasin kokeilla työpaikkaruokalan kasvisruokavaihtoehtoja. Tämä lupaus on osoittautunut ehdottomasti vaikeimmaksi toteuttaa, koska en määritellyt sitä tarkemmin. Tajusin vasta jälkeenpäin, että muuttaakseen tapojaan täytyy asettaa määrällinen tavoite, jota on helppo seurata ja josta ei niin vain lipsuta. Esim. että korvaan joka toisen aterian kasvisvaihtoehdolla. No, olen toki kokeillut kasvisruokia, mutta en anna tästä itselleni ihan puhtaita papereita. Olen koettanut lievittää omaatuntoani syömällä kotona ehkä hieman tavallista kasvispainotteisemmin.

Kahdesta ensin mainitusta lupauksesta tulee varmasti pysyviä elämäntapamuutoksia - ruokailuun liittyvästä lupauksesta en osaa vielä sanoa, täytyy kerätä lisää kokemuksia. 

-Jussi-Pekka Rantanen
juontaja, toimittaja
Yle Uutiset

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Melittapåsar av tyg





Under projektet Ung Företagsamhet kom några Kristinestadsunga på idén att göra melittapåsar av tyg. Ekologi och kreativitet! Påsen är i tunn linne-bomullsblandning (tyget får naturligtvis inte innehålla farliga ämnen). Med over-lock har man sytt kanterna och sömmarna, med samma modell som filterpåsarna av papper. Efter användning är det bara att skölja upp och använda påsen. Mellan varven kan du koka den i vatten för att tvätta den.

Jag fick en påse för dryga tre år sen. Efter det har jag inte alls använt filterpåsar av papper, och min nuvarande påse har hållit ca ett år.

-Maria Sten

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Hääpuvusta kastemekoksi


Minut on kastettu kastemekossa, joka on tehty äitini hääpuvusta. Traditiot ja vuosikymmenet sulautuvat yhteen. Kastettujen ketjuun liittyy sukulaisia ja uusia sukupolvia. Saamme liittyä siihen toivon ketjuun, johon on liitytty Isän, ja Pojan ja Pyhän Hengeen nimeen monen toivottomankin hetken äärellä maailman historian varrella.

Ompelijoilta löytyy parhaiten ammattitaitoa loihtia hääpuvun mallista sopiva kastemekko.

-Ulla Oinonen

P.s. Tiesitkö, että kristikunnan alkuaikoina seurakunnan uudet jäsenet kastettiin mieluimmin pääsiäisenä, paastonajasta tuli siis myös kasteelle valmistautumisen viimeinen vaihe.

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Herkkupesä torjuu ruokahävikkiä


 
Suomalaiset heittävät vuodessa satoja miljoonia kiloja ruokaa roskiin. Kotona ruokaa päätyy roskiin noin 23 kiloa henkeä kohden. Aika valtava määrä…

Ongelmaan on herätty vihdoin. Uusi hukkaan menevän ruuan pelastus – idea on taloyhtiömaailmassa testattavana. Pilottitaloyhtiössä Helsingissä on meneillään hanke, jossa kylmäkellarikomeroon on perustettu asukkaiden ruuanjakopiste, Herkkupesä. Komeroon voi kuka tahansa tuoda vanhaksi menevää ruokaa ja kuka tahansa asukkaista sen voi hyödyntää omassa keittiössään.

Idea on loistava. Ruokahävikkiä on pystytty torjumaan jonkin verran kokeilun aikana ja yhteishenkeä on saatu luotua asukkaiden keskuuteen. Kaikki toimii vapaaehtoisuuden pohjalta. Herkkupesälle on nimetty vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat komeron siisteydestä.

Tällaisen mallin käyttöön ottamista voisi kokeilla myös muualla. Se ei vaadi isoja ponnistuksia. Ja samalla myös naapurit tulevat tutuiksi!


- Mervi Ala-Prinkkilä
Kirjoittaja on toimittaja Suomen Kiinteistölehdessä ja toimii myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana.